Kanavahinaaja s/s Kuusitoista valmistui keväällä 1901 Saimaan Kanavan Hinaushöyryveneyhtiölle.
Kuusitoista oli yhtiön 15. hinaaja ja ensimmäinen yhtiön suurempi hinaaja (15.3 m). Kuusitoista oli
yhtiön siihen mennessä vahvin hinaaja ja sen runko oli vahvistettu jäissä kulkua varten. Kuusitoista
oli tilattu hinaajaksi Saimaan kanavalle Juustila-Lavola välille, jossa sen päätehtävä oli hinata lotjia.
Myöhemmin Kuusitoista toimi Rättijärven ja Ylä-Särkijärven välillä.

Jatkosodan aikana kesän 1941 Kuusitoista oli puolustuslaitoksen käytössä kuten yhtiön muutkin
hinaajat. Sotien jälkeen Kuusitoista toimi Suomenlahdella miinanraivaustehtävissä kesän 1945,
josta palasi syksyllä ja oli talven 1945–46 Mustolan telakalla peruskorjauksessa.
Tämän jälkeen Kuusitoista oli vuokrattuna Kaukaan tehtaille. Kaukaalla alus toimi pääasiassa
satamalaivana. Kun Hinaushöyryveneyhtiö purettiin vuonna 1948, jaettiin yhtiön alukset osakkaille
ja Kuusitoista siirtyi A. Ahlströmille Varkauteen. Varkaudessa se toimi satamahinaajana ja
jäänsärkijänä.

Kuusitoista jäi seisomaan 1960-luvun puolivälissä ja myytiin Jarmo Bergiukselle, joka riisui siitä
kattilan ja koneen. Lopulta alus kulkeutui pelkkänä runkona Imatralle Lauri Rämölle ja häneltä
Keijo Postareffille, joka dieselöi ja rakensi aluksen nykyisen malliseksi huvialukseksi. Elokuussa
2010 alukselle pidettiin uudelleennimeämisseremonia, jossa laiva sai nykyisten omistajien
toimesta nimen m/s Jytky. Keväällä 2011 Jytky sai tahatonta julkisuutta mm. mediassa, kun
eduskuntavaalien tuloksena sana ”jytky” nousi kansan tietoisuuteen. Tällä hetkellä laiva on osin
purettuna kunnostustöiden alaisena Kanavasuun perinnelaivatelakalla.